Elokuun 12. päivänä Seinäjoen Sisun seuraväen saavutti suru-uutinen, kun Ossi Saarikoski kuoli pitkän sairauden murtamana. Sisu oli 1939 Seinäjoella syntyneen Ossin elämässä mukana jo aivan pikkupojasta lähtien. Sisun jalkapalloilu alkoi vuonna 1946, jolloin kolmen mäen – Itikan-, Puskan- ja Kivistönmäen poikajoukkueista koottiin ensimmäinen juniorijoukkue. Ossi oli mukana Itikanmäen pojissa. Jalkapallosta tuli monen sota-aikana syntyneen seinäjokelaispojan tapaan Ossille rakas harrastus, joka jatkui vuosikymmenestä toiseen – ensin pelaajana, sitten valmentajana ja tuomarina.
Ossi sai elää todeksi Sisulaisen jalkapallon riemukkaimmat hetket edustusjoukkueen pelaajana 1960-luvulla. Sisu nousi Suomi-sarjaan vuonna 1960 ja Ossi pelasi joukkueessa, joka hallitsi 1960 -luvun piirisarjoja. Sisu oli myös lähellä nousta mestaruussarjaan – käytännössä vain yhden vaivaisen maalin päässä.
Jalkapallo oli Ossille iso osa elämää ja yhteishenki Sisussa käsinkosketeltavan vahva. Ossi oli yksi niistä pojista, jotka olivat Sisun omia kasvatteja, ikätovereita ja naapurinpoikia. Yhteiset kokemukset nappulaikäisistä lähtien kasvattivat pojat yhteen ja pelikaverista pidettiin huolta myös eläkevuosina, kun pelikentät pikuhiljaa jäivät taakse.
Seinäjoen Sisusta tuli Ossille elämänmittainen urheiluseura. Oma seura ja toinen koti, joka oli päivittäin mukana arjen tekemisissä. Jalkapallouran jälkeen Ossi oli perustamassa Sisuun tennisjaostoa ja hänestä tuli tennisjaoston ensimmäinen pitkäaikainen puheenjohtaja. Kuten 1986 julkaistussa Sisun 50-vuotishistoriikissa todetaan: viimeisin villitys sisulaisessa urheiluperheessä on räjähdysmäisesti suosiotaan kasvattanut tennis. Tennis vei Ossin mukanaan. Ossi innosti mukaan toimintaan ja tuli pelikaveriksi, kun moni otti ensiaskeleitaan lajin parissa. Ossi järjesti harjoitusvuoroja keskuskentälle ja ei mennyt pitkään, kun sisulaiset tennispelaajat lähtivät innnolla mukaan sarjatoimintaan. TUL:n mestaruuskilpailut olivat Sisun tennispelaajien ohjelmassa niin talvella kuin kesällä. Ossi oli puheenjohtajana jämpti ja teki itseään säästämättä töitä tennisjaoston eteen, hommasi verkkareita ja pelipaitoja. Kisareissuilla Sisun tennispelaajat erottuivat edukseen, kun oli oma yhtenäinen varustus aina pelikasseja myöten. Ossin johdolla Sisu voitti tenniksessä piirinmestaruuden neljänä vuotena peräkkäin 1989-92 ja TUL:n mestaruuskisoista tultiin kotiin aina muutamaa mitalia rikkaampana.
Ossin ideoimana käynnistettiin myös Sisun kinkkuturnaus ja Seinäjoen kaupungin puulaakitennis, jotka ovat jatkuneet vuodesta toiseen ja kantavat omalta osaltaan jaoston ensimmäisen puheenjohtajan muistoa.
Ossi oli aktiivisesti mukana myös Sisun pöytätennisjaoston toiminnassa ja koko seuran seuratoiminnassa – johtokunnan jäsenenä, sihteerinä, kökkämiehenä, tuomarina, valmentajana, puuhamiehenä – aina valmiina oman seuran puolesta. Opetusministeriön Ansiomerkki kullatuin ristein luovutettiin Ossille 1991. Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin Ossi sai vuonna 1994 ja TUL:n Pohjanmaan piirin kultaisen anisomerkin 1998. Seinäjoen Sisun kunniajäseneksi (nro 5) Ossi nimettiin 25.3.2006. Elämäntyönsä Ossi teki Valtionrautateiden palveluksessa.
Ossin muistoa kunnioittaen sisulaisen seuraväen puolesta: Jari Hakala