Keskiviikko avattiin kiihkealla ja leikkimielisella paritaitokilpailulla, johon myos valmentaja oli pakoitettu mukaan. Lisavaria kilpailuun antoi TP junioreiden Aapon ja Jessen joukkue. Molemmat joukkueet hoitivat mallikkaasti tehtavansa jaaden ainoastaan muutamia sekunteja tytoille.Paritaitokilpailujen joukkuejaot tehtiin perinteisella ”valmentaja arpoo” periaatteella. Lajeina olivat paripujottelu, tarkkuussyotto, pariponnauttelu paalla, ponnauttelu ja tarkuuskeskitys. Varsin monipuolinen taitojen mittaus. Nyt koutsi voi huoleti sanoa, etta tehkaa kuten sanon, alkaa niinkuin naytan, heh heh. No elama on itsensa peliin laittamista ja itselle taytyy oppia nauramaan. Nauruahan meilla on piisannut taman raskaan viikon keskella. Hienoa on ollut nahda joukkueen kasvaminen ja henkinen venyminen, vaikka paikkoja varmasti on kolottanut ja harjoitusten lisaksi on liikuttu jalkaisin muutamia kymmenia kilometreja. Raskasta, antoisaa ja ennenkaikkea kokemuksellista toimintaa. jokainen reissulla ollut on saanut elamyksia erilaisesta kulttuurista, erilaisesta elamantyylista, erilaisista ruuista jne. Eika ne yllatykset viela tahan lopu, silla illalla menemme viela keilaamaan ja sen jalkeen juhlitaan Pinjan yllarisynttarit ja julkistetaan taitokisan tulokset. Huomenna tarjoilemme viela yhden kokemuksen, Englantilaisen pubiruokailun. Kokemus, jota ei kellaan ole meista ole aikaisemmin, no okei en laskenut Jukkaa tahan mukaan…halkopottuja, kanaa, taytettya leipaa jne…

Huomenna kohti Seinajokea ja Suomi johtaa kuulemma vielakin 0 – 1 ja aikaa ei ole paljon…Hyva Suomi. Ja terveiset kaikille, erityisesti kotimaahan jaaneille tytoille ja Kaijalle. Ja tottakai toimistopaallikolle, joka on pitanyt konttoria pystyssa ja omille kullannupuilleni Jaanalle ja Jesselle. pus, iska tulee pian kotiin.